Tahdonvoimaa!

JäPS - TiPS 4-3 (1-3) TiPSillä ja JäPSillä on pieni "viha-rakkaus -suhde". Olemme kohdanneet eri sarjoissa ja turnauksissa toi...

JäPS - TiPS 4-3 (1-3)

TiPSillä ja JäPSillä on pieni "viha-rakkaus -suhde". Olemme kohdanneet eri sarjoissa ja turnauksissa toisemme useaan otteeseen vuosien aikana ja ottelut ovat aina olleet tiukkoja taisteluja ja tunteita herättäviä hetkiä. TiPSiä vastaan pelatessa ilmassa on ihan erilainen tunnelma ja tikkurilaisseuraa vastaan on helppo syttyä. 

Otteluun lähdettiin tutuilla teeseillä. Oma pää pitää pelata tarkasti, sillä vastustajan hyökkääjät ovat piirin eliittiä. Maaleja ei saisi päästää, sillä TiPSin verkkoon palloa olisi todella hankala saada. Valmennusjohto ennusti pelistä tiukkaa ja tasaista vääntöä, jossa maaleilla ei liiemmin juhlittaisi. Olihan edellinen kohtaamisemmekin päättynyt tiukkaan 0-0 tilanteeseen.

Koivusaareen oli saapunut kiitettävästi kannatusjoukkoja. Vanhojen tuttujen naamojen lisäksi peliä oli tullut seuraamaan muutama muukin utelias jalkapallon ystävä. Ilmassa oli jo vähän "suuren urheilujuhlan tuntua".

Ottelu alkoi hieman arasti ja tunnustellen molmmilta joukkueilta. Varsinkin kotijoukkueen arkailu ja hetkittäinen uinahtelu oli silmiin pistävää. TiPSin hyökkäyspääkin taisi olla hieman hämillään, sillä he pääsivät kohtalaisen rauhassa hääräämään puolustuspäässämme. Mutta eivätpä nämä huippuhyökkääjät jääneet pitkäksi aikaa asiaa ihmettelemään. TiPS liikutti palloa ihailtavan hienosti. Pelaajat liikkuivat vikkelästi pelattavaksi. JäPSin pelaajat olivat vain lähinnä pujottelukeppeinä heidän rynnistäessään kohti kotijoukkueen maalia.

Ja kun tilaa ja aikaa on, niin mikäs siinä on pelatessa. 11. minuutilla tuli ensimmäinen vastaisku. 17. ja 19. minuutilla kaksi seuraavaa! TiPS oli siirtynyt 0-3 johtoon ennen kuin ensimmäinen puolikas oli päässyt edes kunnolla käyntiin! JäPSin peli ei luistanut kentällä, vaihtopenkin takanakin oltiin lamaantuneita. Mitä täällä oikein tapahtuu? Miten tästä "sillasta" oikein noustaan?

Emilia toi kuitenkin lohtua ja pieni toivonkipinä heräsi pelaajien keskuudessa, kun hän kavensi ottelun 1-3 pian TiPSin kolmannen maalin jälkeen. Onnistuminen lisäsi selvästi jäpsittärien taistelutahtoa ja loppuaika ensimmäisestä jaksosta palattiin tasaisemmissa merkeissä.

Puoliajalla valmennus yritti herätellä pelaajissa tahdonvoimaa ja yritti luoda heihin luottamusta. Vielä oli toinen puolikas jäljellä. Kovalla työllä ja huolellisuudella kaikki olisi mahdollista.

Puolikas ei kuitenkaan alkanut toivotusti. Emme saaneet painetta vastustajan päätyyn ja puolustuksemme oli ajoittain todella kovilla TiPSin hyökätessä. Jos Anna ei olisi saanut pelastettua muutamaa läpiajoa oikein paraatityylillä, olisimme olleet jo liian kovan takamatkan päässä.

Jotta saisimme yläkertaan painetta, pitäisi sinne saada lisää voimaa. Puolustuksesta oli pakko nostaa pelaaja ylöspäin. Mutta alakerta oli vaikeuksia jo neljällä pakilla. Miten ihmeessä linja pitäisi kolmella? Riski oli pakko ottaa...

Vaihto toi kuitenkin hirvittävän piristysruiskeen pelaajiin. Veran ja Iitun häärätessä kärjessä ja Ainon ja Meerin taistellessa laidoilla saimme TiPSin päähän toivomaamme painetta. Samalla puolustuspäässä laitettiin kokonaan uusi vaihde päälle. Ja ei kulunut kuin kuusi minuuttia tästä vaihdoksesta, kun Vera pääsi tuikkaamaan pallon maaliin aivan maalin edestä. Olimme enää maalin päässä!

JäPS vaihtoi vielä tuoreita jalkoja kentälle ja takaa-ajo vain kiihtyi entisestään! Vetopaikkoja alkoi syntymään ja laukauksia alkoi satelemaan vastustajan maalia kohti. Kovan paineen alla vastustaja sortui virheisiin ja peli alkoi kääntymään meille. 

Ottelun sankarittareksi nousi vaihdosta kehiin tullut Iitu, joka runnoi kaksi vastustajan paluupalloa maalin perukoille. Ensin ajassa 67 minuutia ja heti perään 70. minuutilla. Olimme siirtyneet johtoon!

Viimeiset 10 minuuttia kuluivat TiPSin hakiessa armottamasti tasoitusta. He siirtyivät pelaamaan kolmella kärjellä ja tilanne oli välillä kaaottista JäPSin puolustuspäässä. Huikeaa nousua ei kuitenkaan haluttu menettää, ja koko joukkue puolusti ankarasti. Ja lopulta loppuvihellyksen soidessa jäpsittäret puhkesivat ankaraan tuuletukseen!

Olihan ottelu. Alun kaaottisen "kakskymmpisen" jälkeen aivan uskomaton ryhdin parannus, joka huipentui ottelun viimeiselle "kakskymppiselle". Alun haluttomuus vaihtui valtavaan tahdonvoimaan!

Ottelun tilastot:

11' 0-1 TiPS #7

17' 0-2 TiPS #7

19' 0-3 TiPS #24

23' 1-3 Emilia (Vera)

51' 2-3 Vera (Meeri)

67' 3-3 Iitu (Vera)

70' 4-3 Iitu (Aino)

Tätä samaa herkkua on luvassa lisää pian, sillä joukkueet kohtaavat uudestaan Tikkurilan tekonurmella jo sunnuntaina 28.9.2014, klo 17:30 alkaen.

Tervetuloa kannustamaan!

P.S. Yhtään kuvaa ei blogisti onnistunut ottelusta ottamaan. Jostain syystä ei tullut mielenkään kaivaa kameraa esiin ottelun aikana... Ajatus oli jossain muualla. ;)